Ydinvoiman välttämättömyydestä

Tapio Meri kirjoitti lukijan kommentissaan Satakunnan Kansassa  Ol3:n työllistämisvaikutuksista vähättelevästi. Tosiasia on kuitenkin se, että laitoksen rakentaminen on tuonut Satakuntaan hyvinvointia, jota ilman maakunta kyntäisi syvällä. Esimerkiksi ilman ydinvoimatyömaata meillä ei enää ehkä olisi kunnollista lentoyhteyttä Helsinkiin ja sitä kautta muualle maailmaan. Alueen kansainvälisille yrityksille yhteys on elinehto ja vaikutus työllisyyteen moninkertainen.

Teollisuus ei rakenna kannattamattomia tuotantolaitoksia, etenkään kun kyse on miljardiluokan hankkeesta. Olkiluodon valmiudet seuravaalle reaktorille ovat kokonaistaloudellisesti ylivoimaiset ja Satakunnan tulevaisuus on pitkälti Olkiluodon neljännen laitoksen varassa, halusimme sitä tai emme. Uusia ydinvoimalalupia myönnettäessä onkin maakunnan kannalta erityisen tärkeää, että lupia on kolme, jotta alue- ym. poliittiset intohimot eivät ohittaisi järkevää ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.

Huolestuttavaa oli kuulla, että myös satakuntalaisten sosiaalidemokraattikansanedustajien joukossa on uusien lupien kyseenalaistajia. Toivottavasti kansan tuki gallupeissa uusille ydinvoimaluville kasvaa, jotta saamme kaikki satakuntalaiset kansanedustajat mukaan järkivihreälle linjalle tekemään työtä maakunnan hyväksi.

Vuonna 1980 päätettiin Ruotsissa kansanäänestyksen tuloksen pohjalta luopua ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Ruotsilla oli aikaa 30 vuotta tuottaa tilalle uusituvia energialähteitä, esim. vesivoiman rakentamismahdollisuudet olivat Suomeen verrattuna aivan toista luokkaa. Toimet eivät kuitenkaan olleet riittäviä.

Energian käytön kasvu jatkui tasaiseen tahtiin, eikä ruotsalaisillakaan ole ollut muuta mahdollisuutta kuin pitää yllä ydinvoimatehojaan. Yhden yksikön sulkeminen on korvattu muiden tehoa nostamalla. Ja uusia laitoksia suunnitellaan, ongelmana vain on osaavan suunnittelutyövoiman saatavuus kotimaasta, ydinvoima kun ei ole ollut kiinnostava ala opiskella ja sijoittua työhön Ruotsissa. Onneksi Suomesta osaajia vielä löytyy.

En tunnustaudu ydinvoiman ihalijaksi, nyt ei vain ole realistista vaihtoehtoa nykyiselle hiili- ja tuontiydinvoimapohjaiselle energiantuotannolle. Vihreiden rimpuilu uusien lupien vastustamisessa on vähintään kummallista, koska jatkanevat hallituksessa vaikka uusia lupia tulisi kolme. Uusiutuvan energian käyttöönotto vaatii aikaa ja suunnittelua, muuten käy kuten hehkulamppudirektiivin, vanhasta luovutaan ennenkuin uusi tekniikka on riittävän valmista.

Jos haluamme taata teollisuudellemme varman ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden ja samalla täytämme kansainvälisten sopimusten edellyttämät päästörajoitusten ehdot, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisätä ydinvoimalla tuotetun energian käyttöä, joko kotimaisen tai venäläisen. Itse suosin suomalaista, niin kuin muissakin valinnoissani.